PUTOAMINEN
Suljen silmäni häikäisevältä valolta
ja yllättäen hymyilit sinä päivänä
Tukahdutettu surullisuus alkaa vuotaa ylitse uudestaan
Menneisyydellä on yhä eloisat värit
Juoksin läpi vaihtuvien vuodenaikojen yksin
Jos menen takaisin, ajattelisin sinua uudestaan
Toistan nopeasti kuluvia päiviä *1
Ilman yhtään unta, menen tapaamaan seuraavaa päivää
Puhtautta likaamassa, minä rukoilen
taivaan alla… ”Joten sinä voit olla oma itsesi”
Juoksin läpi vaihtuvien vuodenaikojen yksin
Minun unelmani on nyt kaukana
[pudoten, huutaen, pudoten alas siihen paikkaan]
Siitä tuli kivuliasta…
[pudoten, huutaen, pudoten alas siihen paikkaan]
Tunnen tämän tuskan
Sinä luulet, etten välitä
mutta sinä et tunne mieltäni
Juoksin läpi vaihtuvien vuodenaikojen yksin
Yhä nyt sydämessäni on jäljellä varjo sinusta
[pudoten, huutaen, pudoten alas siihen paikkaan]
Se on niin surullista…
[pudoten, huutaen, pudoten alas siihen paikkaan]
Tunnen tämän tuskan
--
*1) Tässä kohtaa saa toki auttaa, sillä sitä oli ihan pirun vaikea kääntää.
No comments:
Post a Comment